Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Käsitteen kehittivät Mathis Wackernagel ja William Rees 1990-luvun alussa. WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn jo 25 prosentilla.
Ekologista jalanjälkeä käytetään nykyään laajalti kestävän kehityksen mittarina sen havainnollisuuden vuoksi. Sitä mitataan yleensä hehtaareina, tarkemmin ottaen globaalihehtaareina (gha). Yksi globaalihehtaari tarkoittaa hehtaarin kokoista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan tutkia yksittäisten henkilöiden, hyödykkeiden, palvelujen, yritysten, teollisuudenalojen, alueiden ja kansojen kulutuksen kestävyyttä.
Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia. Vuonna 2006 julkaistussa WWF:n Living Planet -raportissa se oli kolmanneksi suurin heti Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Yhdysvaltojen jälkeen. Vuonna 2003 maailman ekologinen jalanjälki oli 2,2 (globaali)hehtaaria henkeä kohti, kun maapallon biokapasiteetti eli tuottava maa-ala oli 1,8 hehtaaria henkeä kohti. Yhden suomalaisen ekologinen jalanjälki oli 5,2 hehtaaria.
Ekologinen jalanjälki ilmaistaan havainnollisuuden vuoksi usein myös maapalloissa, jolloin yksi maapallo vastaa maailman biokapasiteettia kyseisenä vuonna. Voidaan esimerkiksi laskea, miten monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset. Maapallon biokapasiteetiksi arvioitiin vuonna 2003 11,2 miljardia hehtaaria. Helmikuussa 2006 maailman väkiluku oli 6,5 miljardia. Tällä väestömäärällä tarvittaisiin noin 4,5 maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet, jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten. Yhdysvaltalaisten jalanjäljellä (9,6 ha) maapalloja tarvittaisiin 5,6. Jos taas kaikki eläisivät kuten intialaiset keskimäärin (jalanjälki 0,8 ha), ihmiskunnalle riittäisi puolikas maapallo.
Myös Kiina elää yli luonnonvarojensa. Jos Kiina aikoo seurata Yhdysvaltoja luonnonvarojen käytössä, se tarvitse tulevaisuudessa niitä koko maapallon luonnonvarojen verran. Kiina käyttää jo 15 prosenttia maailman biokapasiteetista, johon sisältyvät muun muassa veden, maan ja puun käyttö.